Huomasin Suomen GPS-Mittaus Oy:n Työn imu -polulla, että sytyttiin, kun oli oikeaa tekemistä. Pelkkä teoreettinen puhe myönteisistä asioista piti porukan hiljaisena. ”Ei metsässä mittaillessa tule ajatelleeksi, että koenko tässä nyt työn imua vai en”, totesi joku polun aikana. Pikkuhiljaa työn imu -käsite avautui. Palautteen antamista alettiin tosissaan harjoitella.
 |
| "Näennäisesti pienet myönteiset teot johtivat moniin muihinkin hyviin asioihin." Kuva: sxc.hu |
Jo ensimmäisessä pajassa löysitte paljon yhteisiä voimavaroja, mm. yhteistyö, huumori, toisten tuki ja työn vaihtelevuus. Näitä olitte vaalineetkin, koska ne tulivat esille viimeisen pajan yhteenvedoissa. Palaute oli sekä voimavara että skarpattava asia. Palautteen antamista harjoittelitte alkuun vähemmän imussa, mutta sen antamista ja vastaanottamista olitte kyllä oppineet polun aikana! Ulkopuolisena havaitsin, että keskustelukulttuurissanne oli tapahtunut selkeää muutosta. Yhteiseen keskusteluun osallistuttiin ja ideoita nostettiin esille laajemmin.
Suomen GPS-Mittaus Oy sai Suomen loppukyselyssä huippuarvon kysymyksiin ”Saatko tarvittaessa tukea ja apua työryhmäsi jäseniltä?" ja ”Osoittavatko työtoverisi arvostusta tekemääsi työtä kohtaan?”. Enpä huomannut kysyä, mitä käytännössä olette tehneet, miten ja millaisissa tilanteissa annatte tukea ja osoitatte arvostusta. Näistä on teidän hyvä vielä keskustella ja jatkaa hyviä käytäntöjä. Hyväkään ei synny sattumalta!
Työn imu-polku® päättyi, mutta lupasitte jatkaa aloittamianne käytäntöjä ja käsitellä säännöllisesti palavereissa esimerkiksi onnistumisia työssä. Kannattaa nostaa esille aika ajoin polulla olleita asioita. Voi syntyä mielenkiintoisia keskusteluja, miten kyseinen asia on tällä hetkellä. Teillä on hyvä porukka, monenlaista osaamista ja monenlaista potentiaalia. Jäi hyvä fiilis, kun lähdin kotiin. Polku jatkuu.
Leena Multanen
Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen vanhempi konsultti ja toinen Työn imu -polun® valmentajista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti