Palautteen antaminen on noussut yhdeksi pääaiheeksi työyhteisössämme tämän kesän ja syksyn aikana. Liekö sattumaa vai mitä, että aihe sattuu olemaan ajankohtainen juuri nyt, kun tämä työnimukin on meillä ajankohtainen ja asioita pohditaan. Työnimun tavoite?…. parantaa työnteon mielekkyyttä ja nostaa fiilistä ainakin ajoittain sille tasolle, että me kaikki viihtyisimme työssämme. Olisi edes joku aamu sellainen olo kaikilla, että on mukava lähteä töihin. Tätä taustaa ajatellen on varsinkin rakentavan palautteen antaminen ja sen antamisen vaikeus kohdannut minua sekä muutamaa työkaveriani tämän syksyn aikana.
Viimeisimmässä työpajassa käsittelimme tätä asiaa ja muutamaa muutakin aihetta sekä purimme edellisen pajan ja välitehtävien anteja. Mieleenpainuvin tehtävä, positiivisen palautteen antaminen kasvotusten työkaverille oli yksi pajan tehtävistä, jonka saimme (jouduimme) tekemään kokoontumisen päätteeksi. Miten se voi olla niin vaikeaa; antaa positiivista palautetta työkaverille. Me kaikki työyhteisössämme tunnemme toisemme kuitenkin aika hyvin ja ei pitäisi olla iso juttu, mutta kun on, ainakin minulle ja enpä tainnut olla ainoa joka asian näin koki, sikäli kun olemme asioita jälkikäteen pohtineet.
Palautettahan on ainakin kahta laatua positiivista ja rakentavaa. Edellisessä blogissani totesin, "Positiivinen ilmapiiri ja ulospäin suuntautuva, asioista avoin ja rehellinen keskustelu ovat mielestäni ainakin omissa toimissa tärkeitä asioita ja niihin pitää panostaa joskus hieman otsa kurtussakin." Miten pidät ilmapiirin positiivisena, jos asiakkailta tulee negatiivista palautetta ja sitä ilosanomaa pitäisi jakaa työyhteisössä niille kenelle se kuuluu? Tämä pitäisi tehdä niin, että työn epäonnistuminen tilaajan mielestä ei söisi työntekijän itsetuntoa ja luottamusta omaan ammattitaitoon ja tekemiseen.
Kyllä siinä positiivisinkin ilmapiiri väkisin hetkeksi väistyy ja tilalla on ahdistuneisuus ja neuvottomuus sillä hetkellä. Miten käsitellä asiaa rakentavasti ja positiivisesti siten, että et loukkaa työntekijää henkilönä ja arvostele hänen ammattitaitoaan sekä tapaa toimia sillä hetkellä, kun homma meni pieleen. Viisasten kivi, negatiivisen palautteen kääntäminen rakentavaksi ja positiiviseksi, se kuka keksii ratkaisun siinä hetkessä kun se pitää antaa, on ihmisenä iso.
Työpajan viimeinen tehtävä oli nolo ja hämmentävä tilanne meille: miten annat ja otat vastaan positiivisen palautteen nolostelematta... No, ehkä emme ole ainoita täällä kylmässä pohjolassa, joka näin ajattelee ja tuntee.
t. Kari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti